Kaikella on aikansa ja paikkansa.

Tämä majakka-leima on odottanut korkkausta jo piiiitkään. Siinä se on pöydällä kaiken sekamelskan keskellä odottanut kiltisti vuoroaan.
Eilen, kun mietin tämän viikon p*skiksen maskaus -teemaa, tuo majakka osui taas silmiini. Ajattelin, että tuota en ole vielä yhdistänyt taustaleimaan, joka aiemmin on toiminut laivan ja lentokoneen taustana.
Hyvin tuo näyttää tähänkin istuvan.

Taustapaperit ovat koottu silppulaatikosta. Koristeympyrä on myöskin lojunut pöydällä varmaan vielä kauemmin kuin majakka. Olen meinannut heittää sen jo monta kertaa roskiinkin, kun sille ei ole löytynyt sopivaa paikkaa. Mutta niin se kai vaan on, kun sanotaan, että kaikella on aikansa ja paikkansa :)

Jotain puuttuu.

Luontainen tyylini on virtaviivainen ja värikäs. Mutta ainahan sitä haluaa haastaa itsensä ja mennä ns. mukavuusalueen ulkopuolelle. Yritän aina vaan uudelleen ja uudelleen tehdä romanttisia ja hempeitä kortteja. Joskus onnistun, joskus en.
Tässä taas yksi yritys. Jotain hörhöä siitä mielestäni puuttuu, mutta muuten on ihan ok. Kuvan olisi voinut leimata mustan sijasta harmaalla, ettei olisi noin kova kontrasti kortin muuten niin vaaleaan sävyyn. Tai jopa embossata valkoisella kohojauheella.

Leima on Hero Arts:in.

Matkittua.

Joskus näin jossain blogissa Onnea uuteen kotiin -kortin, jossa oli käytetty pohjapiirroskuvaa. Se oli minusta hauska idea.
Se mielessä olen tehnyt tämän kortin perheelle, joka ihan itse rakentaa omaa taloa. Hatunnosto ja kymmenen papukaijamerkkiä heille siitä. Vähän on vielä kesken, mutta alakerrassa jo asutaan.
Pohjapiirroskuva ei ole heidän talosta vaan ihan netistä temmattu.

Hyvää Ystävänpäivää!

Ystävänpäiväkortteja simppelillä tavalla.
Tämä ja muutama hyvin samantapainen kortti tuli tehtyä tätä päivää varten.
Kuvat ovat tarroja, jotka voitin viime keväänä Klemmarikellarin Facebook-arvonnassa.

Malja ystävälle.

Tässä on kaksi niin samantapaista korttia, että laitanpa ne tähän samaan postaukseen. Taidan näiden neliökorttien kanssa olla kangistunut samoihin kaavoihin noiden asettelujen suhteen. Haluaisin tehdä välillä ihan simppeleitä ja nopeatekoisia kortteja. Mutta lähes aina, kun niitä simppeleitä kortteja teen, niin ne sitten näyttävätkin ihan liian "paljailta" ja alan lisäillä sinne tänne sitä sun tätä ja niin pois päin.
Mutta nämä kortit tässä ovat ihan minun tyylisiä. Tosin tuota ressausta olen yleensä laiska tekemään vaikka se on mielestäni kyllä tosi kivannäköistä korteissa. Näihin olen sitten näköjään jaksanut ressatakin :)

Osallistun näillä korteilla Kortiston Suureen ystävänpäiväkorttirumbaan.

Sydämiä.

Vaaleanpunainen on minulle haastava väri. Käytän kyllä pinkkiä, punaista ja viininpunaista mielelläni, mutta vaalenpunainen on jostain syystä haastava väri. Omistan kuitenkin pätkän vaaleanpunaista sydännauhaa joten johonkin sitä tietysti pitää koittaa ängetä.
Tätä korttia tehdessä kauhistelin ja ihmettelin, että mitähän kummaa tästäkin tulee. Mutta lopputulokseen olen kuitenkin ihan tyytyväinen.
Kuvana taas jälleen LOTV:n valmis korttikuva.

P*skarteluhaasteessa on juuri sattumoisin aiheena sydämet, joten osallistun tällä kortilla siihen.

Hiirulaisia ystävälle.

LOTV:n valmiilla korttikuvalla taas mennään.
Pinkkiä, raitaa, pilkkuja, sydämiä ja suklaata ystävälle :)

14.2.

Ystävänpäivä tulossa juu.
En yleensä käytä paljoakaan englanninkielisiä tekstejä korteissa, mutta poikkeus vahvistaa säännön.
Ja tästä tuli kyllä omasta mielestäni kivan raikas ja pirtsakka kortti.

Ja tästäki tykkään.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Pojille.

Eilen oli äijäkortteja, mutta nyt tässä pari vähän nuoremmalle äijälle tarkoitettua korttia.
Kuvat ovat LOTV:n valmiita korttikuvia. Ei ole tuo leimojen värittely innostanut yhtään aikoihin, joten olen käyttänyt valmiita kuvia tai sellaisia leimoja, joita ei ole tarvinnut värittää tai sitten en ole käyttänyt kuvaa ollenkaan.

Jokunen äijäkortti.

Mukavata viikonloppua kaikille.
Laitanpa tässä muutaman kortin, jotka olen tehnyt jemmaan miehiä varten.
Tuosta "äijäenergiaa"-kortista tykkään itse kovasti. Ja ensimmäinenkin on ihan kiva. Mutta nuo kaksi muuta ei oikein itseä miellytä.

Herättelyä

Hmmm... osaankohan minä enää käyttää tätä.
Jos vaikka ihan kokeeksi laitan pienen postauksen viimeisimmistä korteistani.
Tiedoksenne kerrottakoon, että askartelumaailmassani ei ole ollut ihan yhtä hiljaista kuin täällä blogissani. Jotenkin vain blogi-innostus rupsahti ja kuoli kokonaan. Katsotaan saanko sen heräteltyä henkiin tällä postausyrityksellä.

Joulukorttiähkyn jälkeen pidin kyllä taukoa korttienteosta. Mutta nyt korttivarastossa on huutava pula monenmoisista korteista. Vauva-, yleisonnittelu-, "miehenkäteensopivista", ja ystävänpäiväkorteista.
Saatikka, että nyt pitäisi alkaa jo tekemään kesäksi rippi-, lakkiais- ja valmistumiskortteja.

Tässä vauvakortti satoa.

Kuvaustaidot ovat vähän ruosteessa ja kamerakin pitäisi päivittää tälle vuosituhannelle. Koitan edelleen kuvata ikivanhalla neljän megapixelin kamerallani ja eihän se mitään hauskaa puuhaa ole.

No niin, tässä oli pieni elvytysyritykseni bloggailuun. Katsotaan, huomasiko kukaan ;)

Pussukoita.

Aurinkoista maanantaita kaikille!

Itsetehdyt pienet pussukat ja nyssykät ja kukkarot yms. ovat niin suloisia, että itsekin halusin niitä tehdä.
Onhan tuota ompelukonetta ennenkin tullut käytettyä, mutta kyllä se vaan kunnollista järkeilyä ja keskittymistä vaatii, että vetoketjut ja vuorikankaat sekä muut yksityiskohdat menevät oikeinpäin ja kohdalleen ;)
Tässä kolme harjoitusnäpertelyä, jotka syntyivät armottoman pähkäilyn ja ahertelun tuloksena.

Yksi pussukoiden viehättävyyden piirteistä on, niiden sisälle käytkeytyvät ihanat vuorikankaat. Ja koska osasin näihin tosiaankin ommella sellaiset, niin tässä vielä tällanen kuva.

Ja kyllähän se "pakollinen" kömmähdyskin kävi. Punaisen pussukan vetoketju aukeaa väärään suuntaan. Jospa sitten suraavalla kerralla se vetoketju menisi oikeinpäin.
Käytin näissä kierrätyskankaita. Eli omista vanhoista vaatteista, kirppareilta ja kierrätyskeskuksesta hamstrattua matskua :)

LISÄYS:
Niin siis, en minä ihan kaikkea itse ole järkeillyt. Tässä linkki Timotei-blogiin, josta olen tuon yhden kännykkäpussukan ohjeen napannut. Vaikka kieltä en ymmärtänyt, niin kuvat puhuivat hyvin selkeästi omaa kieltään.

Mahdoton into olisi tehdä lisääkin mitä erilaisempia pussukoita mutta meneillään on toinen vähän suurempi projekti, joka vie ison osan vapaa-ajastani.

Tässä vähän vihiä siitä:

Huomatkaa, kuinka julmasti käytän lapsityövoimaa apuna ;)
Todellisuudessa tästä pikkumiehestä ei ole ollut paljon apua, mutta vanhempi poikani on ollut oikein ahkerasti touhussa mukana.

Suruadressi

Tässä elämäni ensimmäinen itsetehty suruadressi. Koko on A4. Minulta tilattiin suruadressi ja ensin änkytin vastaan, että enhän minä sellaista osaa tehdä. Mutta kun aikani asiaa pyörittelin mielessä, tuumasin että eiköhän se adressi ole kortti siinä missä muutkin kortit, vain suurempi kooltaan.

Tämä on tehty miehelle. Ja tämä on sellainen harjoituskappale. Taidan saada nimittäin adressin tilaajalta vielä tarkempia ohjeita, siitä millainen adressista pitää tulla. Apua! Harvoin teen mitään tilauksesta ja toiveiden mukaan. Jänskättää nyt jo, että tuleeko sopiva.

Tee Jahnukaisen tapaan.

Tarvikkeet:

• pala farkkukangasta
• täyteainetta
• lankaa
• sekalaisia siemenhelmiä ja muita helmiä sekä yksi riipus
• iso lukko
• ompelukone
• sakset
• neula (iso ja pieni)

Työvaiheet:

• suunnittelu
• leikkaaminen
• ompelu
• täyttäminen
• koristetikkaus
• helmikirjailu
• helmien ja riipuksen valinta ja valmistelu
• kokoaminen

 Ja tässä valmis tee :)

Yksilöity laukkukoru ja uusi tuttavuus.

Nyt sitten tällanen laukkukoru tai avaimenperä tai mikälie. Vähän ompelua ja kirjailua ja helmiaskartelua. Monipuolista ja hauskaa ja ennenkaikkea aikaavievää ;P Mutta näin saa aikaiseksi persoonallisia ja hauskoja juttuja. Ja tämä nyt on vielä tämmöinen suht' yksinkertainen. Mutta onhan tässä taas jo jotain enemmän kuin ensimmäisessä pehmokirjaimessani ;)

Sitten tämmöinen kokeilu. Mulla kun meinaa nuo kädet puutua neuloessa, niin kokeilin tällaista Prym'in sukkakonetta. Aika veikeä vehje. Kokeeksi tein pienen pussukan, ennen kuin (ja jos) alan sukkaparia vääntämään.
Olisin varmasti tehnyt saman nopeammin perinteisesti neuloen. Mutta sormet ei ehkä tällä vehkeellä tehdessä väsy niin nopeasti kuin neuloen.
Enpä tiedä. En ainakaan kovin ihastunut tähän laitteeseen.

Mukavaa viikonloppua sateesta huolimatta ja hauskoja askarteluhetkiä!

Helmivarastojen tyhjennysyritys.

Laukkukoruja tällä kertaa. Näihin saa loistavasti sekoitettua kaikenmaailman sekalaisia helmiä ja riipuksia, joita on vuosien aikana kertynyt. Kauniita, yksittäisiä helmiä tai parin-kolmen kappaleen jämäeriä. Tai sitten toisaalta näihin uppoavat mukavasti myös ne, "ei niin kauniit helmet", joita en yleensä saa sopimaan mihinkään :)
Kerrassaan siis hyvä tapa pienentää ylisuuria sekalaisia helmivarastoja.

Tässä on siis kolme niistä yhdeksästä, jotka olen pääsiäisen aikana tehnyt. Ja helmiä riittää vielä yllinkyllin ;)

Kuulumisia :)

Moikkelis!

Hengissä ollaan. Askarteluinnostus on voimissaan, mutta blogi-innostus lopahti joulunaikaan.
Korttejakin on tullut tehtyä aika paljon kuluvan vuoden aikana, mutten ole niitä viitsinyt kuvata. Nyt on himona tehdä jotain muuta.

Eilen oli aikaa ja intoa kokeilla monta uutta asiaa.
Ja oli niin hirveen mukavaa ja ja ja rentouttavaa ja ja ja opettavaista ja ja ja .....

Tässä elämäni ensimmäinen kännykkäkukkaro.
Uskaltauduin tekemään sitä mm. Unbrellan  ohjeiden avustuksella.
Sain vinkkiä tekoon myös kaveriltani Sarilta.

Tämän pehmustetun farkkukirjaimen tein likalle Loistovinkin innoittamana.

Ja tämän kukkakokeilun tein Nappikauppa Punahilkan ohjeen mukaan.

Olen niin innostunut näistä, että päätin pistää ne tänne blogiin linkkeineen, jos vaikka joku muukin tykkäis kokeilla.

Mukavaa ja rentouttavaa pääsiäisen aikaa kaikille.
Minä aioin viettää sen askarrellen. Unohtamatta pääsiäisen hengellistä sanomaa!